Asiasta ja sen vierestä: Suomen vanhimmasta farmakognostisesta julkaisusta ja sen tekijöistä

Kirjanpainotoiminta alkoi Suomessa vuonna 1642 eli kaksi vuotta Turun kymnaasin tultua ylennetyksi Turun akatemiaksi. Suomi sai täten ensimmäisen oman kirjapainonsa, joka oli Turun akatemian kirjapaino. Ennen isonvihan kautta Suomessa toimi kolme kirjapainoa.

Turun akatemia J.J.Reinbergin litografiassa

Suomen vanhimmasta farma-kognostisesta julkaisusta vastasi lääketieteen professori Elias Erik Til-Landz ( syntyjään Tillander). Hän oli syntynyt Rosbergassa, Smoolannissa samana vuonna kuin Turun akatemia eli 1640. Elias Til-Landz opiskeli ensin Turun akatemiassa vuodesta 1659 alkaen, sitten Uppsalan yliopistossa ja lopuksi Leidenin yliopistossa, josta hän väitteli lääketieteen tohtoriksi vuonna 1670. Hän toimi lääke-tieteen professorina Turun akatemiassa 1670–1693 toimien kahdesti myös akatemian rehtorina.

---

Muun ohella Til-Landz perusti Turkuun Suomen ensimmäisen kasvitieteellisen puutarhan. Hänen tieteelliseen tuotantoonsa kuuluivat lääketieteen väitöskirjojen lisäksi ensimmäinen Suomessa laadittu kasviluettelo Turun ympäristön kasveista nimeltään Catalogus plantarum, tam in excultis, quam incultis locis prope Aboam superiore aestati nasci observatarum., In gratiam Philo-Botanicorum concinnatus (1673). Teoksen toinen, 10 vuotta myöhemmin julkaistu painos, oli lyhyesti nimeltään Catalogus plantarum quae prope Aboam tam in excultis qvam incultis locis huc usque inventae sunt in gratiam Philo-Botanicorum auctior editus accessere praeterea usitatiora Svecica atq. Finnonica nomina, cum brevi virtutum recensiore collecat. Siinä esitellään kasveista latinankielisten nimien lisäksi myös ruotsin- ja suomenkielisiä nimiä, osasta myös niiden kasvupaikka ja ominaisuuksia. Kasvien nimet antavat vasta viitteitä tulevasta kasvien nimeämisjärjestelmästä, jonka Carl von Linné seuraavalla vuosisadalla laittoi alulle.

Til-Landzin kirjoissa käytetty kasvinimistö oli hyvinkin arkaaista ja periytyy jo antiikin maailmasta. Tuohon aikaan oli vielä yleisesti hyväksytty ajatus, että kasvien nimet ovat peräisin Raamatun Adamilta paratiisista. Siksi nimien uudistaminen olisi sotinut kirkkoa ja uskontoa vastaan. Kasviluettelo käsittää kuitenkin yli 500 kasvilajia, joista 365 annetaan myös suomenkieliset nimet. Tämän teoksen kanssa julkaistiin samanaikaisesti myös kasvikuvasto Icones novae in usum selectae, et catalogo plantarum promiscue appensae (1683). Ensimmäinen farmakopea Ruotsi-Suomessa saatiin aikaiseksi hieman myöhemmin eli vuonna 1686 Tukholmassa (Pharmacopoeja Holmiensis Galeno-Chymica, complectens compositiones apprimé necessarias, ustibus hodiernis destinatas; earmq; consiciendi modos) ja ensimmäinen apteekki Turkuun perustettiin vasta 1689. Tästä syystä, lääkärin ammatin lisäksi, Til-Landz myös valmisti hoitotyössä tarvitsemiaan lääkkeitä ja oli kiinnostunut suuresti myös kasvien soveltuminen rohdoksiksi.

Toisen painoksen kuvat ovat jo sinänsä kirjapainon kannalta uraa uurtavia. Ne laati Akatemian kirjapainossa työskennellyt kaivertaja Daniel Medelplan. Kyseinen kasvikirja on laajin puupiirroksia sisältänyt teos Suomessa. Ensimmäinen esittävä puukaiverruspainokuva oli jo ilmestynyt 1650 myös smoolantilaissyntyisen, Turun akatemian oikeustieteen professorin, Mikael Wexioniuksen teoksessa Epitome descriptionis Svecia, Gothiae, Fenningiae et subjectarum provinciarum (1650), joka oli ensimmäinen maantieteellinen ja tilastotieteellinen esitys Ruotsi-Suomessa. Kuvan tähänkin kirjaan oli laatinut Medelplan lainaten aiemmin Ruotsissa ilmestynyttä teosta (kuva 1).

Kuva 1: Ensimmäinen Suomessa painettu esittävä painokuva M. Wexioniuksen Epitomesta oli lainattu aiemmin Ruotsissa painetusta riimukiviä esittelevästä teoksesta.

Til-landzin kasvikuvastossa Icones novae in usum selectae, et catalogo plantarum promiscue appensae (1683) on yhteensä 160 kasvin kuvat. Kuten teoksissa käytetty kasvinimistö, myös kuvat ovat suurimmalta osin vanhaa ja lainattua. Suurin osa kuvista on kopioitu joko suoraan tai muunnellen keskieurooppalaisista 1500-luvulla ja 1600-luvun alussa julkaistuista teoksista, mutta ne ovat kuitenkin Medelplanin kaivertamia. Erityisen sympaattiseksi kuvat tekee suoraan painolaattaan kaiverretut kasvien nimet, eli niitä ei ladottu irtokirjakkeilla. Ilmeisesti työ on käynyt pitkästyttäväksi, sillä kirjainten koko kasvaa läpi teoksen ja muotokin vaihtelee suuresti kuvasta kuvaan (kuvat 2 ja 3). Kasvien kuvat ovat vahvasti tyyliteltyjä, joten tunnistusoppaana kyseistä teosta on vaikea käyttää, vaikka sen tehtävänä ilmeisimmin oli toimia lääketieteen opiskelijoiden oppikirjana.

Kuva 2: Ensimmäinen kasvin kuva on jo Icones novaen nimiölehdellä ja nimeltään Androsaces. Hieman on epäselvää, onko kyseessä nukki eli Andronaces septentrionale vai mahdollisesti Acetabularia-suvun levä.

Medelplanin kuuluisin teos on bibliofiilien Graalin malja eli nk. Pälkäneen puuaapinen vuodelta 1719. Kyseinen teos oli ainoa isonvihan eli suuren Pohjan sodan aikaisen venäläismiehityksen vuosina 1713–1721 Suomessa painettu kirja, jonka kokonaisten sivujen puupainolaatat Medelplan kaiversi paettuaan Pälkäneelle miehittäjän vainoja. Viipurin kirjapaino tuhoutui sodassa ja Turussa toimineet kirjapainot olivat keskeyttäneet toimintansa ja paenneet Tukholmaan hävityksen alta. Ainoatakaan kappaletta tahi edes sivua ei aapisesta ole säilynyt. Viimeinen tunnettu kappale tuhoutui tiettävästi Turun palossa vuonna 1827. Turun akatemian kirjaston kappaleen olemassaolo on kuitenkin varmistettu useammassa lähteessä. Muun muassa italialaissyntyinen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbi mainitsee aapisen englanniksi Lontoossa postuumisti julkaistussa matkakertomuksessaan Travels through Sweden, Finland and Lapland to the North Cape (1798 & 1799).

Kuva 3: Til-landzin kasvikuvaston viimeinen kuva oli nk. vainaan-naava, jota pidettiin tehokkaana rohtona mm. epilepsian hoitoon.

Til-Landzin nimeen liittyy tarina, jonka mukaan hän joutui merihätään laivamatkallaan Turusta Tukholmaan. Tuolloin oli vielä silloinen Tillander tullut synnintuntoon ja lupasi pelastumisensa pantiksi tehdä parannuksen. Paluumatkan hän teki varman päälle maitse Haaparannan kautta ja muuttikin sukunimensä tapahtuneen johdosta muotoon Til-Landz, suomeksi 'maitse'. Noin 14 vuotta Til-Landzin kuolemaa myöhemmin syntynyt kasvitieteen suurmies ja taksonomian isä Carl von Linné (1707-1778) kunnioitti vettä pelkäävää edeltäjäänsä nimeämällä hänen mukaansa kasvisuvun Tillandsia eli eliaksenkukat. Ne ovat epifyytteinä eli päällyskasveina kasvavia, vettä vieroksuvia, ananaskasvien heimon kasveja, jotka kasvavat puiden rungoilla pääasiassa Amerikan trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Ne saavat kaiken tarvitsemansa veden ilmasta ja sadevedestä, joten juurien ainoaksi tehtäväksi jää niiden kiinnittäminen kasvualustaansa.

Tillandsia aeranthos, yksi Tillandsia-sukuun kuuluva trooppinen kasvi (cc)

Isonvihan jälkeen ensimmäisenä kirjanpainamisen aloitti jo vuoden kuluttua Uudenkaupungin rauhasta 1722 Turun akatemian kirjapaino, ja puupiirrosten käyttö kirjakuvituksena alkoi jäädä kuparipiirrosten varjoon vuosisadan puolivälissä, jolloin ensimmäinen kuparipiirtäjä aloitti toimintansa Suomessa.

(Viitteet kirjoittajalla)

Manu Eeva
Apteekkari, proviisori, FaT