Pääkirjoitus

Tervetuloa uusi vuosikurssi -20! Poikkeavasta alusta huolimatta olen varma, että te pärjäätte ihan yhtä hyvin kuin kaikki me vanhemmatkin.

​Omasta jaksamisesta kannattaa pitää huolta. Monilla on nyt paljon uusia haasteita edessä, ja vaikka kaikki illat olisi hauska viettää isossa joukossa ystäviä, on välillä hyvä ottaa ihan omaa aikaa ja nukkua riittävästi.

---

Liian paljon kuulee ja näkee kaikenlaisia mielenterveysongelmia opiskelijoilla nykyään, ja siihen ainakin suhteellisen säännöllinen vuorokausirytmi olisi liikunnan ohella paras lääke. Työmäärän lisääntymisen lisäksi epävarma tilanne omassa elämässä ja koko maailmassa lisää stressiä, vaikka meidän alalla työtilanne onkin paljon vakaampi kuin monilla muilla. ​

​Tämä ei ehkä koske kaikkia, mutta itse suunnittelen usein elämää aika pitkälle (jopa liian pitkälle) tulevaisuuteen. Usein myös miettii, miten valmistautua maailman muutokseen, sillä se on ainakin varmaa, että muutoksia on tulossa. Ensinnäkin maailma muuttuu edelleen koko ajan teknisemmäksi ja monimutkaisemmaksi. Koulutuksen arvo kasvaa entisestään, ja meidän täytyy olla valmiita opiskelemaan lisää myös yhden tutkinnon saavutettuamme. Jatkossakin tärkeimpiä taitoja ovat kuitenkin sellaiset, mitä tietokone ei pysty helposti korvaamaan: sosiaaliset taidot ja empatia, valmius sopeutua uusiin tilanteisiin sekä kyky oppia nopeasti uudet tehtävät. Näitä oppii nuorena erityisesti järjestötoiminnassa, siksi minäkin suosittelen sitä kaikille.

​Osallistuin juuri ennen tämän kirjoittamista Farmasialiiton Johtamiskoulutukseen, jossa aiheena oli työhyvinvoinnin johtaminen, mutta keskustelussa tuli esiin myös se, kuinka jokainen on omalta osaltaan vastuussa hyvinvoinnistaan. Se ei tule usein ihmisillä ihan luonnostaan, vaan siihen kasvetaan myös esimerkiksi opintojen aikana. Jonkin verran meille farmasian opiskelijoille on yliopistonkin puolesta tarjolla työkaluja siihen, kuinka pitää huolta omasta jaksamisesta mutta sitten toisella kädellä meitä kuitenkin työnnetään ulos valmistuneina mahdollisimman nopeasti, sillä yliopiston rahoitus on siitä suuresti riippuvainen. 

​Opintojen sujuminen tavoiteajassa ja opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtiminen eivät toki kuitenkaan sulje toisiaan pois. Mielestäni olisi hyvä, jos entistä useammalla kurssilla löytyisi vaihtoehtoisia suoritustapoja, sillä joillekin onnistunut oppiminen vaatii ryhmätyöskentelyä, toinen oppii luentoja kuuntelemalla, ja kolmas tykkää ottaa asioista itse selvää ja tuottaa tekstiä, jonka sitten lähettää arvioitavaksi. Tämä toki helposti tarkoittaisi opettajille lisätöitä, ja vähentyvän rahoituksen sekä kasvavan opiskelijamäärän kanssa tämä on todella vaikea yhtälö.

​Meillä on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa näihin ja kaikkiin muihinkin asioihin, mutta se vaatii työtä. Meidän täytyy ottaa selvää asioista ja äänestää eri vaaleissa niitä ihmisiä, joiden uskoo toimivan oikein. Asiat ovat kuitenkin yleensä monimutkaisia eikä niitä lyhyellä opiskelulla voi väittää ymmärtävänsä. Erilaisten yhdistysten toimintaa taas voi tukea maksamalla jäsenmaksun, mutta usein varsinaiseen vaikutustyöhön pääsee parhaiten kiinni olemalla niissä aktiivinen. Mikään ei siis tule ilmaiseksi, siksi minusta tuntuu, ettei yksi Instagram-postaus muuta mitään, vaan vaaditaan konkreettisia tekoja. Some on hyvä paikka mainostaa, mutta siihen se sitten jääkin.

Instagramista puheen ollen, laita seurantaan MDS:n uusi tili @mdslehti

Mutta sitten toisaalta meidän kaikkien on syytä muistaa antaa itselleen aikaa myös nauttia siitä mitä on. Asiat ovat isossa mittakaavassa nyt paremmin kuin koskaan, ja meillä on suuremmat mahdollisuudet toteuttaa itseämme kuin yhdelläkään aiemmalla. Nautitaan tulevasta syksystä, sekin tulee vastaan vain kerran elämässä.

Päätoimittaja

​Joonatan Haapalainen